WeBible

1 - Ja David puhui Herralle nämät veisun sanat sinä päivänä, jona Herra oli hänen vapahtanut kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä,

2 - Ja sanoi: Herra on minun kallioni, ja minun linnani, ja minun vapahtajani;

3 - Jumala on minun vahani, johon minä turvaan; minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni, ja minun turvani; minun vapahtajani, joka minun pelastaa vääryydestä.

4 - Ylistettävää Herraa minä avukseni huudan; ja minä vapahdetaan vihollisistani.

5 - Sillä kuoleman aallot ovat minun piirittäneet, ja Belialin ojat peljättivät minun.

6 - Helvetin siteet kietoivat minun, ja kuoleman paulat ennättivät minun.

7 - Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan; niin hän kuulee minun ääneni templissänsä, ja minun parkuni tulee hänen korviinsa.

8 - Maa järisi ja vapisi, ja taivaan perustukset liikkuivat; he värisivät, kuin hän vihastui.

9 - Savu suitsi hänen sieramistansa ja kuluttavainen tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.

10 - Hän notkisti taivaat ja astui alas; ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.

11 - Ja hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja näkyi tuulen sulkain päällä.

12 - Hän pani pimeyden majaksi ympärillensä, ja paksut ja vedestä mustat pilvet.

13 - Siitä kirkkaudesta hänen edessänsä paloivat tuliset hiilet.

14 - Herra jylisti taivaassa, Ylimmäinen antoi pauhinansa.

15 - Hän ampui nuolia ja hajoitti heitä, hän iski leimaukset ja peljätti heitä.

16 - Ja niin ilmestyivät meren kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat Herran kovasta nuhtelemisesta ja hänen sieramiensa hengen puhalluksesta.

17 - Hän lähetti korkeudesta ja otti minun ja veti minun ulos suurista vesistä.

18 - Hän vapahti minun väkevistä vihollisistani, vainollisiltani, jotka olivat minua väkevämmät.

19 - Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.

20 - Hän vei minun ulos lakialle, ja pelasti minun; sillä hän mielistyi minuun.

21 - Herra maksoi minulle vanhurskauteni jälkeen, hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.

22 - Sillä minä pidän Herran tiet ja en ole jumalatoin minun Jumalaani vastaan.

23 - Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäni edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää,

24 - Vaan olen vakaa hänen edessänsä, ja vältän vääryyttä:

25 - Sentähden kostaa Herra minulle vanhurskauteni perästä, puhtauteni jälkeen hänen silmäinsä edessä.

26 - Pyhäin kanssa sinä olet pyhä, ja toimellisten kanssa toimellinen.

27 - Puhdasten kanssa sinä olet puhdas, ja nurjain kanssa sinä olet nurja.

28 - Sinä vapahdat ahdistetun kansan ja sinun silmäs ovat korkeita vastaan, ja sinä nöyryytät ne.

29 - Sillä sinä Herra olet valkeuteni: Herra valaisee pimeyteni.

30 - Sillä sinun kauttas minä sotaväen lävitse juoksen, ja Jumalassani karkaan muurin ylitse.

31 - Jumalan tie on täydellinen, Herran puhe tulella koeteltu: hän on kaikkein kilpi, jotka hänen päällensä uskaltavat.

32 - Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio paitsi meidän Jumalaamme?

33 - Jumala on väkevyyteni ja voimani: hän avaa minun tieni täydellisesti.

34 - Hän tekee jalkani peurain kaltaiseksi, ja asettaa minun korkeuteni päälle.

35 - Hän opettaa käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijoutsea jännittämään.

36 - Ja sinä annoit minulle sinun autuutes kilven: Ja kuin sinä nöyryytät minun, teet sinä minun suureksi.

37 - Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ja ei minun kantapääni livistyneet.

38 - Minä ajan vihollisiani takaa ja hävitän heitä, Ja en palaja ennenkuin minä heidät hukutan.

39 - Minä hukutan heidät ja runtelen, ettei heidän pidä nouseman; heidän täytyy kaatua jalkaini alle.

40 - Sinä valmistat minun voimalla sotaan, sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.

41 - Ja sinä annat minulle viholliseni kaulan; ja minä kadotan vainoojani.

42 - He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.

43 - Minä survon heitä niinkuin maan tomun, ja muserran heidän rikki ja hajoitan heidät niinkuin loan kaduilta.

44 - Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta, ja asetat minun pakanain pääksi: se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.

45 - Muukalaiset lapset viekastelevat minua, korvan kuuloon he kuulevat minua.

46 - Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteistänsä.

47 - Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty olkoon Jumala, minun autuuteni kallio!

48 - Jumala, joka minulle koston antaa ja vaatii kansat minun alleni,

49 - Joka minua johdatat ulos vihollisistani ja korotat minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan, sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.

50 - Sentähden minä kiitän sinua Herra pakanain seassa, ja sinun nimelles kiitoksen veisaan.

51 - Joka kuninkaallensa suuren autuuden osoittaa ja tekee laupiuden voidellullensa, Davidille ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.